Tänään tää projekti harppasi jälleen ison askeleen eteenpäin, kun mä olin puhumassa Tampere-talossa K50-messuilla. Aiheena oli ”Menetyksestä menestykseen – vastoinkäymiset voitoksi”. Jouduin käyttämään tuollaista nimeä Tragedian Kääntöpiirin sijasta, koska tätä ei olla vielä virallisesti rekisteröity tuotemerkiksi ja julkistus tapahtuu näillä näkymin vasta toukokuussa.
Mua jotenkin jännitti aamulla koko tapahtuma. Mieleen alkoi hiipiä ajatus, onko tässä sittenkään mitään järkeä ja onko musta ylipäätään tähän? Tuntui vaikealta, että täytyy kertoa omasta elämästään varsin kivuliaita asioita ja lisäksi niin, että en voi kertoa kaikkea niin kuin se oli ja meni.
Jouduin myös vähän pohtimaan, kuinka kerron syksyn tapahtumasta, kertomatta siitä varsinaisesti mitään! 😀 Siinäpä olikin pähkinä purtavaksi, mutta hyvin kai se sujui. Palaute ainakin oli positiivista ja itsekin olin suht tyytyväinen puheenvuorooni. Street teamin Sanni oli mun mukana ja hän myöskin sanoi, että esiintymiseni oli hyvä, selkeä ja koskettava. Se oli ihan huojentavaa kuulla, varsinkin näin alkuvaiheessa projektia. Olen toki esiintynyt elämässäni työkseni satoja kertoja, mutta tämä on eri asia. Tämä on niin paljon henkilökohtaisempaa, että tässä on ihan erilainen herkkyys mukana. Oli todella tärkeää, että Sanni oli yleisössä kuulemassa tään ensimmäisen julkisen puhuja-keikan. Hän on yksi niistä ihmisistä, joka ei kääntänyt selkää minulle tiukan paikan tullen. Hänestä tulette kuulemaan myöhemmin varmasti lisää!
Olisi niin kiva päästä jo julkisesti kertomaan tästä matkasta, jota oon jo hyvän tovin tehnyt itsekseni ja myös näiden mahtavien ihmisten kanssa, jotka tavalla tai toisella olette mukana tässä. Tästä tulee niin siistiä!! Oijoi!
Love, Lotta
Lotta Ansakorpi